Reilu kuukausi elämää Koreassa on jo takana ja sopeutuminen
on sujunut varsin mallikkaasti. Ensimmäisten viikkojen aikana niskassa
roikkunut ”turistimaisuus” on jo karissut pois ja miellän itseni tällä hetkellä
jo Seoulissa asujaksi. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että olen tutustunut
uusiin ihmisiin ja toisekseen sitä, että myös itsenäinen liikkuminen on
muodostunut tavaksi. Joka paikkaan ei tarvitse enää kulkea kameran, vyölaukun,
Karjala-lippiksen ja kymmenen muun suomalaisen perässä. Minulla ei ole mitään
muita suomalaisopiskelijoita vastaan. Päinvastoin, toisinaan heidän kanssaan on
ihan piristävää jakaa iloja ja suruja pölpöttämällä tätä kummallista
luolamiessalakieltä. Tiettyä etäisyyttä olen kuitenkin osin
tarkoituksellisestikin heihin pitänyt, sillä täällä haluan tutustua uusiin
ihmisiin uusista kulttuureista. Olen tutustunut täällä ihmisiin eri puolilta
maailmaa (Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia, Kiina, Hong Kong, Taiwan,
Japani, Singapore…).
Arki muodostuu päivittäisistä rutiineista. Päivän ohjelma
sovitetaan pakollisten ja ylimääräisten opintojen ympärille. Oppitunteja on
joka päivä maanantaista perjantaihin klo 13.00-17.00. Aika on sikäli hyvä, että
mahdolliset kotitehtävät yms pystyy tekemään aamulla virkeillä aivoilla ja
toisaalta tunneille voi lähteä suoraan lounaalta. Aamiaista en yleensä erikseen
nauti, vaan päivän ensimmäinen ateria on usein yhdistelmä lounasta ja
aamiaista. Pikanuudeleita, takeawayta, jogurttia, banaanimaitoa, tuoremehua ja
jotain makeaa. Hyvää leipää täällä ei ole ja tuoreet hedelmät ovat kalliita.
Suomessa totuin säännölliseen kaupassakäyntiin 2-3 kertaa viikossa
suunniteltuine ostoslistoineen, mutta täällä sellaiseen ei ole tarvetta. Kymmenen
minuutin kävelymatkan säteellä on pari-kolmekymmentä ruokakauppaa, joista suurin
osa on pieniä Siwan tai R-Kioskin kokoisia myymälöitä. Pelkästään 7-Eleveneitä
löytyy viiden minuutin kävelymatkan sisältä äkkiseltään laskettuna kahdeksan
kappaletta. Pitkälle supermarkettiin harvoin jaksan lähteä (10min kävely).
Asuntolan sijainti yliopistoon nähden on loistava. Dormi
sijaitsee aivan takaportin vieressä. Tosin omat tuntini pidetään IIE:n
rakennuksessa aivan toisella puolella kampusta. Asia mikä vieläkin jaksaa
ihastuttaa on se, että voin poistua dormista 13.05 ja silti ehtiä 13.10 alkavalle
tunnille ajallaan. Suomessa koulumatkani opiskeluasteesta riippumatta ovat aina
olleet varsin pitkiä, joten siitä ei sovi täällä valittaa.
Arki-illat ovat usein melko rauhallisia. Harvemmin iltaisin
minnekään kovin pitkälle jaksaa enää lähteä. Onneksi alue on täynnä
ravintoloita, joista saa ruokaa n. 5000 wonin (n. 3,5 euron) keskihintaan ja
takeway-paikkojakin on runsaasti. Ravintolassa syömisen ja takeawayn suhde on
omalla kohdallani aika tasainen. Illallisella vaihdetaan kuulumisia, jaetaan
ajatuksia ja suunnitellaan tulevaa. Itsensä ravitsemisen sijaan enemmänkin
sosiaalinen tapahtuma siis. Toisinaan iltoja tulee istuttua myös kahviloissa,
puistoissa ja milloin missäkin.
명동 (Myongdong)
Opiskelujen ulkopuoliset tapahtumat painottuvat
viikonloppuihin. Seoul on kaupunki joka ei koskaan nuku ja erilaisia
aktiviteetteja löytyy halutessaan vaikka joka päivälle. Viikonlopunviettotapoja
on onneksi muitakin kuin itsensä yökerhoissa väsyttäminen. Kaupungissa on
paljon nähtävää ja tehtävää. Viikonloppuohjelma vaihtelee fiiliksen mukaan
järjestetyistä vaihto-oppilastapahtumista spontaaneihin ”hei mä haluun tonne”
–reissuihin. Liian suuri ryhmä asettaa tiettyjä rajoituksia joten jos oikeasti
haluan jonkun paikan nähdä niin menen sinne pienemmässä porukassa.
회기 (Hoegi)
Yliopisto sijaitsee Hoegissa, Seoulin itäosassa. Pilvenpiirtäjiä
ei täällä ole, mutta kapeita katuja, 7-eleveneitä, pieniä ravintoloita,
katuruokaloita ja hulluja skootterikuskeja sitäkin enemmän. Lähimmille
metrolinjoille kävelee 10-15minuuttia ja raiteita pitkin pääsee muualle
Seouliin helposti. Kaupungin metroverkko on maailman suurin, mutta siitä
huolimatta melko helppokäyttöinen. Kuulutukset ym. tulevat useimmiten myös
englanniksi mikäli sellaista tarvitsee ja opasteita löytyy joka nurkasta. Yksi
ärsyttävä asia kaupungin metrosta löytyy ja se on junan saapumisesta ilmoittava
sävelmä. Kuunnelkaa itse: http://www.youtube.com/watch?v=eiPMVcmIi5s
. Samantyylisiä sävelmiä kuulee joka paikassa. Täällä soivat niin pesukoneet,
ovet kuin välipalakoneetkin.
한강 (joen rannalla)
Metrossa oli muitakin