Ensimmäiset päivät

Ensinnäkin pahoittelut siitä, että tämä päivitys tulee viikon myöhässä. Kirjoitin suurimmaksi osaksi tämän jo ensimmäisenä viikonloppuna, mutta täällä arjen hektisyys pitää huolen siitä, ettei vapaa-aikaa ole liikaa tuhlattavaksi.

Ensimmäiset päivät:

Lento AY0041 Helsinki-Vantaalta kohti kaukaista Koreaa lähti  kello 17:30 Suomen aikaa. Lennosta itsessään ei ole mitään kovin hohdokasta kerrottavaa. Tällaiselle kaksimetriselle hujopille ahtaassa sillipurkissa kyykkiminen ei niitä kaikkein mukavimpia kokemuksia ole. Leffatarjonta ei kovin häävi ollut, katsoin kuitenkin elokuvan The Place Beyond The Pines ja lopun aikaa tuijotin reittikarttaa.

Perillä viimeinkin, voi ottaa iisimmin. Vaihto-oppilaiden vastaanottopaikka oli sovittu Mäkkäriin (맥도날드) aivan saapuvien lentojen ulostuloportin viereen. Vastaanottavan yliopiston väkeä ei näkynyt mailla eikä halmeilla, mutta kyseisen roskaruokaravintolan edessä parveili epämääräisen joukko eksyneen näköisiä länsimaalaisia. Nopeasti selvisi, että he olivat myös suomalaisia, matkalla samaan yliopistoon. Samaan porukkaan lyöttäytyi myös muunmaalaisia samalla Finskin (jatko-)lennolla saapuneita opiskelijoita.

No, ei siinä kauaa mennyt kun paikalle saapui pari paikallista opiskelijaa, jotka opastivat meidät bussiin. Bussimatkalla alkoi ensimmäisen kerran tuntumaan siltä, että mihin helkuttiin olen tullut. Koko vajaan kahden tunnin bussimatka kentältä yliopistolle oli maisemiltaan samantyyppinen: talo, talo, talo…

Lopulta bussi pysähtyi…jonnekin. Meidät komennettiin dösästä ulos ja takaisin sisälle. Meidät jaettiin ryhmiin ja ystävälliset oppaamme ohjasivat meidät asuntoloihimme. Oma dormini sijaitsee aivan kampusalueen vieressä, mutta emme tienneet sijaintia vielä tuolloin ja oppaamme oli ihan yhtä eksynyt kuin me, joten kiersimme pienen lenkin. No, mukavahan siinä oli kävellä. Mitä nyt satoi vettä ja oli matkalaukkuja roudattavana, mutta eipä tuo nyt juuri haitannut. Paikalliset tuutorimme halusivat puoliväkisin kantaa meidän laukkujamme osan matkasta.

Dormitory I-House I...

Asuntolaan pääsimme sisälle lyhyen odottelun jälkeen. Siinä odottelun lomassa tutustuin naapureihini, jotka olivat saksalaisia ja ranskalaisia. Dormi itsessään on melko vaatimaton. Yksi huone, jossa kaksikerroksinen punkka, kaksi työpöytää, pieni vaatekaappi, jääkaappi ja pesukone. Viimeksi mainitun löytäminen oli positiivinen yllätys. Löytyipähän tästä myös oma WC. Kokoa sillä on alle 2 neliömetriä ja sieltä löytyy pönttö, suihku sekä pesuallas. Sisäänpäin kääntyvä vessanovi on tuon kokoisiin saniteettitiloihin myös melko mielenkiintoinen ratkaisu. Lämpimästä vedestä ei ole tietoakaan, mutta kaikkeen tottuu. Kuvassa näkyy myös suuri ikkuna. Tosin ainoa mitä sieltä näkee, on viereisen talon tiiliseinä noin metrin päässä.

...ja kuva huoneesta.

Kulttuurieroja ylistettiin ja peloteltiin ennen reissuun lähtöä. Korealaisten vieraanvaraisuus ja ystävällisyys on omaa luokkaansa ja jo ensimmäisinä päivinä minulle tapahtui asioita joita en ikipäivänä voisi kuvitella tapahtuvan Suomessa. Saapumispäivä oli sateinen (mutta onneksi sentään lämmin) ja ainoa asia minkä olin unohtanut matkalaukkuun pakata oli sateenvarjo. Kamojen purkamisen jälkeen sade hetkeksi taukosi ja lähdin kävellen kiertelemään asuntolan lähiseutuja. Kuinkas ollakaan, sateeton hetki ei kauaa kestänyt ja vettä alkoi satamaan kuin Esterin ahterista. Hakeuduin nopeasti sateensuojaan läheisen autokatoksen alle. Muutaman minuutin odoteltuani tuntematon korealainen tulee luokseni juttelemaan ja kysyy, että odotanko jotakuta vai pidättelenkö vain sadetta. Vastasin, että olin juuri muutama tunti sitten saapunut Koreaan ja odottelen sateen taukoamista, jotta löydän takaisin asuntolaan. Kyseinen korealainen tarjosi minulle sateenvarjokyydin asuntolani läheisyyteen, vaikka se oli noin kilometrin täysin toisessa suunnassa minne hän oli matkalla. 

Asuntolaan päästyäni huoneeseeni oli ilmestynyt myös huonekaveri, joka paljastui myös suomalaiseksi. Yliopiston tapana on ilmeisesti ollut jakaa huoneet kansalaisuuksittain. Aikaisemmin paikalle saapuneena olin varannut alapunkan. Kämppiksen kohtaloksi koitui suoraan ilmastointilaitteen alla oleva yläpunkka. Edellisyö meni yölennon vuoksi valvoessa eikä ensimmäinen yö Koreassakaan ollut helppo. Suomalainen ei ole tottunut tällaiseen kuumaan ja kosteaan ilmastoon. Ilmastointilaitettakaan ei voinut pitää koko yötä päällä, koska muuten olisi ollut liian kylmä.

Ensimmäisenä kokonaisena päivänä vaihto-oppilaille oli järjestetty sarja erilaisia orientaatiotapahtumia. Alkuun paikallinen kansainvälisten asioiden hoitaja toivotti meidät tervetulleeksi kaupunkiin ja yliopistoon. Ensimmäisessä orientaatiossa meille kerrottiin taustoja yliopistosta, Seoulista, Koreasta ja opiskelusta yleensä. Meille esittäytyi muitakin puhujia, muun muassa joku Seoulin ulkomaalaisia avustavan järjestön vetäjä. Päivällä tapasimme myös omat ”buddyt” eli suomeksi sanottuna tuutorit. Buddyt esittelivät meille kampusta ja kertoivat tärkeitä vinkkejä paikallisista tavoista, opiskelukulttuurista ja niin edelleen. Yliopisto tarjosi meille ensimmäisen lounaan eräässä paikallisessa ravintolassa, jonka jälkeen orientaatio jatkui. Rehellisesti sanottuna väsymyksestä johtuen en muista puoliakaan orientaatiossa käsitellyistä asioista.

Kyung Hee University (경희대학교)

Myöhemmin illalla menimme nauttimaan illallista niinikään paikallisessa ravintolassa. Paikallisesta ruuasta, juomasta ja opiskelusta itsessään kirjoittelen lisää myöhemmin. Ruuan jälkeen oli tarkoitus lähteä johonkin kuppilaan, mutta kahden ja puolen vuorokauden valvominen otti miehestä voiton.